Teksti: Tarja Humala
Kuvat: Tommy Wiren, Tarja Humala, Johanna Humala
Pilottikoulutuksen taustaa
Hajukoirakoulutus pilottikoulutuksena alkoi Winnovan länsirannikon oppilaitoksessa Ulvilassa 28.2.2011. Pilottikoulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna 28.2.–31.12.2011 välisenä aikana. Koulutuksessa on kuusi, kestoltaan viikon mittaista lähijaksoa. Lähijaksojen sisältö koostuu teoriasta, sekä käytännön harjoitteista.
Hajukoirakoulutuksen tavoitteena on mm. kouluttaa ammattilaisten tueksi koiria tunnistamaan eri hajuja. Hajukoirakoulutuksessa käytetään hajuerottelu menetelmää, samalla tutkien hajuerottelumenetelmän käyttömahdollisuuksia koulutettaessa erikoishajukoira eri hajuille. Hajuerottelu menetelmä on ollut viranomaisilla käytössä jonkun vuoden; tunnistuskoira-, sekä palokoirakoulutuksessa.
Koulutuksessa oppialustana toimii operantti ehdollistuminen, eli eläin itse keksii millainen tekeminen tuo palkkion. Positiivisessa vahvistamisessa käytetään ruokaa. Ruoka toimii vahvisteena parhaiten hajuerottelu työssä, joka vaatii rauhallisuutta, keskittymistä, sekä äärimmäistä tarkkuutta. Ruoka vahvisteena ei kiihdytä koiraa, onhan ruoka koiran elämän moottori.
Pilottiin osallistuvien taustaa
Pilottikoulutuksessa koiria ohjaajineen on kuusi; viisi siviilikoiraa, sekä virkakoira. Koulutuksessa koirat ovat erirotuisia, eriikäisiä, sekä eri oppimishistorian omaavia, ohjaajat ovat eri tason valmiudet omaavia. Varsinaisia ns. pääsyvaatimus edellytyksiä ei pilottikoulutukseen ollut. Onko edellä kuvatuilla merkitystä koiran hajutyön hallittavuuden näkökulmasta, ja mitä merkitystä? Vai onko koira yksilö, jonka kautta onkin rakentavampaa tarkastella hajutyön hallittavuutta, ja mikä on ohjaajan osuus? Koirien etenemistä ei verrata keskenään koulutuksen edetessä, vaan jokaisen koiran ja ohjaajan eteneminen on omassa tarkastelussa.
Kouluttajat sekä yhteistyö oppilaitoksen kanssa
Kouluttajina pilottikoulutuksessa ovat Keijo Kodis sekä Tommy Wiren. Molemmat miehet ovat tehneet pitkän sekä ansiokkaan uran koirien koulutuksen parissa.
Winnova oppilaitoksen yhdyshenkilönämme on aikuiskoulutusvastaava Jani Kujansuu.
Vastaavaa siviilihajukoira koulutusta ei ole aiemmin järjestetty, näin ollen teemme pioneeri työtä Suomeen ja mahdollisesti maailman laajuisesti. Winnova innovatiivisena oppilaitoksena mahdollistaa tämän pioneeri työn.
Tähän erikoiskoira koulutukseen ei ole mitään valmista oppimateriaalia tai koulutuskäytänteitä, työstämme samalla mm. kirjallista oppialustaa, muokkaamme, suunnittelemme, kehitämme ja mietimme, samalla kouluttaen koiriamme. Näin ollen jokaisen pilotissa mukana olevan aktiivinen ote ja panostus koulutuskokonaisuuteen, ja sen kehittämiseen tulevaisuutta silmällä pitäen
on tärkeää. Kehittelemme parhaillaan käytännön harjoitteiden dokumentaatioon sertifiointiehtoja, pohjautuen kansainväliseen viranomaiskoirien (swgdog scg) sertifiointiin. Parannamme ja kehitämme sähköisen kirjaamisen oppialustaa jne.
Käytössämme Winnovassa on oppimistilat. Tila jossa teemme käytännön alkuharjoitteita, sekä tila harjoitevideoiden analysointiin, harjoitteiden suunnitteluun, sekä teoria osioiden käsittelyyn. Käytännön harjoittelutila on muunneltu ideoidemme, sekä koulutuksen tarpeiden pohjalta esim. tällä hetkellä tilassa on läpinäkyvällä pleksillä erotettu tila, jossa voi seurata harjoitteita häiritsemättä työskentelyä. Kaikki käytännön harjoitteemme videoidaan, sekä laaditaan kirjallinen harjoite kooste.
Yleistä käytännön harjoitteiden onnistumiselle
Hajukoira pilottikoulutuksessa lähdimme työstämään hyvällä pohjatyöllä eri osa-alueiden kautta, tähtäimessä hajuerottelu. Kaikki vaiheet tulee tehdä huolellisesti, sekä suunnitelmallisesti, jotka tähtäävät lopulliseen tavoitteeseen hajutyöhön.
Käytännön harjoitteissa sujuvuuden, sekä ohjaajan omaan toimintaansa (koiraan) keskittymisen turvaamiseksi, teemme harjoitteet parityöskentelynä. Työpari valmistelee harjoitus tilanteen mm. asettaa tarvittavat välineet ohjaajan toivomalla tavalla, työpari kirjaa kaiken tarvittavan käytännön harjoituksesta, sekä osaltaan toimii kommentaattorina. Tämä työmuoto on osana koulutusrupeaman laadukasta suunnittelua, eli vuorossa oleva ohjaaja kertoo työparilleen mitä tekee, kriteerin harjoitteelle, harjoitteeseen käytettävän ajan jne.
Jokaisen lähijaksopäivän alussa sovitaan harjoitusjärjestys, näin voidaan käyttää hyödyllisesti käytettävä aika, ja jokainen voi valmistautua omaan harjoitukseen. Taululla ns. intiaaninimet.
Mielestäni ohjaajan ja koiran tavoitteellinen kehittyminen edellyttää, että jokainen harjoite suunnitellaan huolella, kirjataan, sekä avoimin mielin tarkastellaan mikä harjoitteessa oli hyvää, missä voi parantaa, millä keinoilla parannetaan jne.
Koulutuksen eteneminen osatavoitteiden kautta
Käytännön harjoitteet koulutuksessa aloitettiin paikkaan ehdollistamisella, koiralle mahdollistetaan turvallinen, sekä koiraa kannattava kokemus liittäen tilaan jossa tullaan jatkossa tekemään paljon töitä.
Kohdetyö, sekä kohdetyön merkitys on mielestäni hajuerotteluun tähtäävän prosessin tärkeämpiä osa-alueita, sillä kohdetyön kautta kaikki koiran tekeminen vahvistuu. Kohdetyö työstettiin kohdekeppiä (kosketuskeppiä) apuna käyttäen, kohdetyö varioiden kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kohdetyössä edetään asteittain vaaputinta apuna käyttäen koiran itsenäiseen työskentelyyn, jolloin varmistutaan, että ihmisen kehon piiloviestintä ei ole se joka vahvistaa koiraa. Ihmisen (ohjaajan) piiloviestintä on suuri kompastuskivi päämäärässä, eli hajutyössä.
Lisäksi lähes kaikki hajutyömuodot edellyttävät koiralta valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn.
MainnerMinder- koneen käyttö tukee alkuvaiheen itsenäistä työskentelyä.
Alkukoulutus vaiheessa vahvistetiheyden tulee olla ajallisesti vähintään joka viides sekunti. Tällä varmennetaan riittävän massan kertyminen oppimisessa. Oikea ajoitus kaikissa osatavoitteiden työstämisen vaiheissa on oltava kohdallaan, eli mitä vahvistetaan. Naksutin, sekä ”hyvä”- sana ovat toimivia välineitä ajoituksen täsmällisyydessä. Koulutuksen eteneminen osatavoitteissa 80 % säännöllä, jolloin kriteerin nosto tapahtuu suunnitellusti.
Edellä kuvattu joitakin oleellisia asioita koulutuksen tavoitteellisen etenemisen kannalta, jotka koulutuksessa on käsitelty myös teorian kautta.
Kohti erottelua
Koiran ja ohjaajan valmentaminen/valmistelu erottelevaan työhön. Voisi hätäisempi ajatella, että suoraan hajuerotteluun. Jälleen edetään hyvän, huolellisen pohjatyön kautta.
Koiran tulee tehdä kohdetyötä värierottelun kautta. Tavoiteltava väri osoitetaan koiralle, jota koiran kannattaa tavoitella erottelussa.
Väärän värin ilmaisusta ei tule palkkaa, vaan väärä väri-ilmaisu sammutetaan, jolloin koirat itse aktiivisena oppijana oppivat erottelun aakkoset. Ohjaajan mekaaniset taidot erottelutyöhön kehittyvät. Jotta väärän värin ilmaisua voidaan sammuttaa, pitää koiralla olla riittävästi massaa tehtynä kohdetyön kautta. Värien on hyvä alkuvaiheen erottelussa erota huomattavasti toisistaan esim. musta – valkoinen.
Värierottelu, sammutetaan ei tavoiteltua väriä.
Tein koirani kanssa lisäksi kotiharjoitteissa muotoerottelua, eli koira erottelee eri muotoja esim. kolmio, neliö, ympyrä jne. Muotoerottelussa koiralle osoitetaan ”kuuma”, jota kannattaa tavoitella, vrt. värierottelu.
Käytös- opetettu ilmaisu tapa
Kuinka luotettava esim. haukkuminen tai muu koiran luontaisesti tarjoama käytös on ilmaisuna, onko haukkuminen kontrolloitavissa, kuten ilmaisutapana käytettävän käytöksen tulee olla. Nämä kysymykset kannattaa tehdä itselle kun valitsee tietylle hajulle käytöstä, jolla koira ilmaisee oikean löydöksen.
Kipinälle opetettu käytös Kumina mausteelle; oikean etutassun pitkäkestoinen nosto.
Harjoitushaju valinnat
Harjoitushajun valinnassa kannatti tehdä itselleen kysymys, mitä tai mihin tarkoitukseen koulutan koiraani? Haju toimii koiralle vihjeenä, opetettu käytös ko. vihjeeseen liitettynä tuottaa ilmaisun.
Nämä kaksi on hyvä tiedostaa kun kouluttaa hajukoiraa, ja jälleen esittää itselle kysymys mihin tarkoitukseen ko. hajukoiraa koulutan.
Harjoitushaju 1 - Kumina
Haju(vihje) – käytös – ilmaisu
Haju, käytös, ilmaisu ovat kokonaisuus. Kokonaisuus tarkastelussa tulee huomioida koiran terveellisyys ja turvallisuus näkökulma, sekä hajutyön tehtävän luonne.
Haju – Käytös – Ilmaisu (kokonaisuus)
Voiko oppia?
Pilotin edetessä esitettiin kysymys; voiko koira oppia eri hajuille eri käytökset, ja jos tämä on mahdollista, olisimmeko halukkaita pilotin sisällä tutkimaan tätä mahdollisuutta. Pilotissa mukana olevista koirista tähän mennessä kahdella koirilla on saatu vastaus yllä olevaan kysymykseen,
eli koira voi oppia ilmaisemaan eri hajuja juuri sille hajulle opetetulla käytöksellä.
Etäjaksojen harjoitukset, sekä harjoitusten dokumentointi
Koulutuksen lähijaksoilla koirat ohjaajineen saavat pohjavalmiudet, jotka jokaisen aktiivisuuden mukaan syventyvät etäjaksojen aikaan. Kotiharjoitteet, sekä harjoitteiden tarkka dokumentointi auttavat kehittymään ja etenemään kohti tavoitetta.
Kipinästä syttyi roihu
Kipinä eli Pohjanpaimen A-Cappella, nelivuotias lapinporokoira tyttö, jonka kanssa minulla on ilo olla tekemässä pioneerityötä Suomeen, hajukoira pilottikoulutuksessa.
Kipinän taustaa, jotta ymmärtää tätä päivää, täytyy tehdä kurkistus historiaan. Kipinä aloitti nelikuisena harjoituskentillä vierailut, Jyväskylän Tokokerho on ”urheiluseuramme”. Kipinä taitaa tokon eriluokan liikkeet, mutta oma-aloitteisena ja itsenäisenä porotyttönä päättänee toisinaan ottaa tilan haltuun. Pentuvaiheen aikana Kipinä sai toistuvasti omalla pihallaan kytkettynä ollessaan vapaana pidetyn naapurin koiran hyökkäilyt osakseen. Edellä kuvattujen hyökkäysten myötä Kipinästä tuli remmiräyhääjä. Remmiräyhäys alkaa olla historiaa, suuren päivittäin työstämämme työmäärän jälkeen.
Kipinä on juuri oikea koira meidän perheeseen. Kipinä on koira, jonka kanssa tulee olla läsnä kaiken aikaa, ja ennakoida kaikki mahdollinen. Näin ollen olen oppinut koiraltani paljon ja opin päivittäin lisää.
Rauhoittumisen, sekä keskittymiskykyä lisäävät harjoitukset ovat olleet arkeamme.
Kipinä on edennyt hajukoira koulutuksessa yli odotusten. Hajuerottelu työssä Kipinä on tarkka (pedanttinen), rauhallinen, järjestelmällinen ja itsenäinen. Haasteellisena piirteenä Kipinällä on äkillisiin tilanteisiin häiriöherkkyys. Olemme edenneet koulutuksessa toiseen harjoitushajuun; ensimmäiseksi harjoitushajuksi valitsin mausteen Kumina, ilmaisuna oikean etutassun pitkäkestoinen kohollaan pito. Ensimmäisen harjoitushajun olemme siirtäneet ulos yleistykseen ja eri häiriöiden alle. Toinen harjoitushaju; ihmisen ominaishaju, jossa olemme jo hyvällä vauhdilla etenemässä, ilmaisuna pitkäkestoinen kuonon kosketus.
Kotiharjoitteet videoin, analysoin, lasken vahvistetiheydet, sekä kirjaan kaiken oleellisen videoinnin pohjalta, ja suunnittelen seuraavan harjoitekokonaisuuden.
Tulevaisuuden näkymiä omana pohdintana
Koirilla on tarkka ja hyvä hajuaisti. Miten sekä millä koulutusmenetelmällä saadaan koiran harvinaisen hyvä hajuaisti positiivisessa mielessä tavoitteelliseen käyttöön. Mielestäni koulutusmenetelmän valinnassa tulee käyttää laadunvarmistamista ja aukotonta menetelmää, menetelmää jossa koira on itse aktiivinen oppija.
Itse näen, että hajuerottelu menetelmällä koulutettujen erikoishajukoirien käyttö tulevaisuudessa voi olla mitä moninaisin.
Esimerkiksi; terveydenhuolto, sekä hyvinvointi kaikilla osa-alueilla voisi teknisten tutkimusmenetelmien tukena käyttää erikoishajukoiriksi koulutettuja koiria esim. eri syöpien varhaisvaiheen löydös.
Riistan metsästyksessä hajuerottelu menetelmällä koulutettu koira on kiinnostunut vain tietystä riistasta jne. Eri viranomaistahojen kanssa voisi siviilihajukoira tehdä yhteistyötä, helpottaa viranomaistoimintaa. Elintarvike -, sekä lääketeollisuudessa tukena.
Hajuerottelu menetelmän osaava ohjaaja sekä hajuerottelu menetelmällä koulutetun koiran tulevaisuuden työkentät näen moninaisena, kun tavoitellaan luotettavuutta hajutyössä.
Mielestäni toinen tärkeä näkymä tulevaisuuteen on selkeä, yhdenmukainen ja laadun takaava siviilierikoishajukoirilta edellytetty sertifiointijärjestelmä. Miksi näin? Onhan meillä ihmisilläkin eri ammatteihin edellytetyt kelpoisuusehdot täyttävä osaaminen sekä menetelmät, joilla ylläpidetään ja testataan riittävä ja laadukas osaaminen säännöllisesti.
Esitän suuret kiitokset kouluttajilleni Keijollle sekä Tommylle, jotka kärsivällisesti ja ammattitaidolla ovat tukeneet sekä opastaneet minua ja koiraani kohti tavoitetta. Tuki- ja kannustusjoukot ansaitsevat kiitokset. Kipinä kotisivuilta; http://kipina-cappella. blogspot.com voi seurata koulutuksen etenemistä.
Seuraavassa Lapinkoiralehdessä 4/2011 hajuerottelu eri ympäristöissä, eri häiriöiden läsnä ollessa, hajuerottelu eri välineitä käyttäen ja pilottikoulutuksen syventävät osiot.
![]() |
Värierottelukeppi; koulutuksen aikana tehty välinekehittelyä. Tommy
Wiren teki koulutukseen ensimmäisen värierottelukepin, ”oppilas”
Martti Ravi teki jalostuneemman värierottelukepin, jossa naksutin
(clikkeri) keskellä. Kuvassa ensimmäinen tekemäni värierottelukeppi,
sekä Martti Ravin clikkereillä varustellut kaksi keppiä(keppien päiden
väri puuttuu), keskimmäinen tehty Tarjalle käsilaukkumalliksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti